sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Katoava mies

Pitelen kädessä kuppia, kuumaa kaakaota. Takana on kolmen tunnin hieno ratsastus, metsissä, pelloilla, kotimaisemassa. Hikinen hevonen loimitettuna tyytyväisenä tallissa, haistat sen turpaa vielä kerran ja sanattomasti tervehdit, merkiksi lähdöstä.

Villasukissa, takkatulen ääressä tunnen uunin tuoksut. Lihan, kasvisten, juustojen ja mausteiden aromit leijaillen täyttävät huoneen. Ikkunasta eteen avautuu luminen maisema - juuri silloin mietin, miten ihmeessä minulla on voinut koskaan olla kiire - minnekään?

Koira makaa takan edessä, varastamansa pipon kanssa ja nauttii tulen äänistä, lämmöstä. Juuri nyt kaikki kuvat pysähtyvät ajan käskystä hetkeksi eteesi ja elät ne voimakkaammin, ihosi alla.

Mitä saat palkinnoksi rehellisyydestä? Toisilta et voi odottaa rehellisyydestä mitään vastinetta, edes palkintoa. Mutta rehellisyys itseäsi kohtaan saa minäsi tanssimaan, keinumaan ja laulamaan. Antaa sen tärkeimmän palkinnon - se on sinun jos vain uskallat tarttua siihen...

Valkohain ja upean Gepardin unohtumattomat saalistushetket paloivat DisneyNaturen elokuvasta Planet Earth pysyvästi verkkokalvolle. Suosittelen. Once our planet was lucky to grow and provide life - is it still lucky with us?

1 kommentti:

  1. hello... hapi blogging... have a nice day! just visiting here....

    VastaaPoista