Kesäillassa, rannan tuntumassa istumme lähekkäin - vastakkain.
Täti mitä näissä lukee? Kirkkaat silmät tuijottavat kaulakorua ja siinä roikkuvia metallirenkaita. Kaikkiaan kolme rengasta, kolme sanaa - truth, passion ja grace. Katson samalla tähtisilmiä, tietäen mitä ruusunuppu suu sanoo seuraavaksi. Truth, siis mitä? Truth on suomeksi totuus. Mitä on totuus?
Se voi kantaa monia kasvoja, olla kaunis tai ruma. Se voi näyttää sinusta samalla loukkaavalta tai hyökkäävältä, mutta olen nähnyt sen kulkevan usein nöyryyden, rehellisyyden ja kärsivällisyyden kanssa. Totuus tavallaan vain on, kuten rakastamasi pihapuut. Tuulee tai sataa, ne seisovat paikoillaan. Usein, ei aina, mutta totuus asuu ihmisissä, jotka tuntevat paljon toisia ihmisiä, mutta jonka hyvin harva tuntee. Taidat tietää oivan esimerkin tästä.
Jos annat sen olla luonasi, ruokit rohkeutta, se tavallaan luo polun surkuttelun ja jatkuvan kauneuden etsinnän keskelle. Totuus on hiljaisuus rinnan alla, tai se hetki, kun istumme kuistilla saunan jälkeen ja kuuntelemme viltin alla lintuja. Totuus voi olla kuten rakkaus - rakkauteni sinuun. Miettimättä mitä se on, se tulvii minusta sinuun ja sinusta minuun. Kun kerran olet kasvanut oman elämäsi juuritotuuksien kanssa, ne kulkevat aina mukanasi – sinun totuutesi on rakkaus, eikö? Mistäkö tiedän sen – no, silmistäsi.
Passion on intohimo. Tä? Muistatko kun katsoimme hevosia, ne juoksivat kovasti kentällä. Muistatko miten seurasit aidan takaa hevosia ja niiden liikkeitä? Joo. Halu ja voima, joka liikuttaa niitä on intohimoa, intohimoa elämää kohtaan. Intohimoa liikkua ja elää se suurinkin elein.
Intohimolla ei ole myöskään tarkkaa muotoa. Miltä tuntuu ihastua, olla ihastunut Aaroniin? Miltä tuntuu, kun uppoudut huoneessasi piirtämään ja luot jotakin uutta – tuntien poltetta saada se valmiiksi? Et malta mennä nukkumaan, tai nukut vaatteet päällä odottaen, että haen sinut ylläriretkelle. Toivot jotakin lujasti, haluat oikein kovasti – kerro se tuhannella ja olet hieman lähempänä intohimoa. Se tekee vahvaksi eikö, tavallaan kannattelee, kuin tekisi sinusta hetkessä kauniin perhosen. Tahtosi määrittelee sen, millainen olet ja millaiseksi tulet – mihin ja miten käytät intohimosi. Oletko tai tuleeko sinusta esimerkiksi nokkosperhonen, sitruunaperhonen, yöperhonen – vai täplikäs toukka.
Grace on armo. Armo on tavallaan tunne, sisäinen tarpeesi antaa ja pyytää anteeksi. Armo tekee ihmisistä kauniita. Muistatko miten Mane-mummi aina hymyili ja seurasi virheitämme, korjasi hiljaa, mutta napakasti – antoi meidän kasvaa rauhassa. Armo kantaa kauas, kauemmas kuin totuus, kaemmas kuin intohimo. Se kerää tähtiä ympärillemme, eikö? Olet siinä, olen tässä – Olemme vahvoja elämästä, halusta ja totuuksista.
Mitä sanoitkaan hetkeä ennen, kun juoksit kovaa, vielä kovempaa mäkeä ylös – hetkeä ennen kiihtyvää vauhtia metsässä? Kuiskaat sen hämärään – täti, lohikäärmevoimaa! Näissä kaikissa sanoissa on minulle sitä – siksi kannan kai niitä kaulassani.
Laituri kutsuu tanssimaan... jätämme pohdinnan, tanssimme illalle ja hetkelle – olemme yhdessä.
