Pysähdys

Oletko viihtynyt kotona? Miten olet jaksanut vauva-arkea? Oletko saanut omaa aikaa? Nukkuuko lapsesi yöt? Hajoaako sinulla pää? Milloin palaat töihin? Onko oikein laittaa pieni vauva päiväkotiin? Kaikki imetykseen ja synnytykseen liittyvät tuhat kysymystä. Näitä ja monia muita kysymyksiä huomaa saavansa kun tulee äidiksi. Niihin vastatessa tulee myös miettineensä mistä kysymys on saanut alkunsa ja miksi.

Onneksi olemme kaikki erilaisia, lapset ja vanhemmat. Kysyjä usein onkin pulassa kun vertailu käy hankalammaksi. Uusia asioita kohdatessa on hyvä saada vertaistukea, on se sitten kotiin saapuva uusi lemmikkieläin, uusi työ, vanhemmuus tai sairaus.

Takana on kohta kaksi vuotta koti arkea. Kesän jälkeen arki muuttuu. Uudet arjen kysymykset ilmaantuvat.

Mitä on jäänyt käteen - paljon, todella paljon. Elämässä moni asia valaistuu jälkikäteen, askeleet ymmärtää kun katsoo taakse vaikka elämä eletäänkin eteen. Sama kohtalo on ollut useimmilla kysymyksillä - ne ovat tavallaan olleet turhia, vastaukset ovat tulleet omalla ajallaan ja monet asiat ovat vain tekojen summia, kuin kaupassa käynti. Vanhemmuus on valinta ja lahja. Se on työtä, vastuuta ja vallan käyttöä siinä missä eläinten hoito tai jonkin muun "ruusun" elämään sitoutuminen. Väliin sitä pienenä ihmisenä toivoo vaihteluita, mielihyvää ja ahneuksissaan saa päähänsä satoja toiveita miten käyttää aikaansa - mutta, jotta elämä ei olisi pelkkää juoksua ja sitä kuuluisaa suoritusta saa olla ankara itselleen. Lopussa seisoo kiitos - valitse ja rakasta sitä mitä valitset.

Kuin vahingossa matkustin ja tein monet unelmani todeksi ennen lasta. Kävin monilla rannoilla ja äärirajoilla. Kysymys: Mistä olen onnellinen nyt kahden vuoden jälkeen? Kirkkaasti eniten siitä, että pysähdyin. Olen antanut kaiken huomioni mitä olen pystynyt ja läsnäoloni kotiin, lapselle ja pienen perheeni jäsenille. Kiitän aikaisempaa juoksuani, ilman sitä olisin tyhjentänyt ajan - hengittämättä. Arjen kysymyksistä eniten on pinnalla milloin aloitat työt? Keskusteluissa myös pohditaan milloin kuuluu aloittaa, milloin olisi paras aika? Kahden vuoden kokemuksella parasta on nauttia siitä mitä on nyt, aivan joka asiassa ja kukin mahdollisuuksien mukaan.

Parasta lapsessa on tajuta ensimmäisten vuosien peruuttamattomuus - sen samaisen asian ja asioiden tärkeyden ymmärrys kaikessa mille sanomme kyllä, mitä valitsemme.

Vaali sitä mille sanot tänään kyllä.