Kahden maailman taikaa

Mistä tulevat kevään uudet lehdet, pehmeät, hempeät ja puhtaat. Kuiskaan hiljaa, alta pinnan ne tulevat. Sieltä mistä lapsemme saavat sileät posket ja pehmeän tukan.

Mistä toukka saa kantaakseen kauniit siivet, tiedon kuinka suojaisan kotelon rakentaa ja sisässä oikean ajan voimiaan kasvattaa. Hiljaa vain, alta pinnan ne tulevat. Sieltä mistä lapsemme saavat ainekset kauniin sielun ja pienet toimeliaat kätöset.

Mistä tulevat puhkeavat kukat, puiden vahvat juuret ja vilvoittavat, raikkaat tuulet. Alta pinnan ne tulevat. Sieltä mistä lapsemme saavat voimia nousta jaloilleen ja tahtoa jatkaa matkaa.

Sieltä mistä luonto saa monimuotoisuuden, kauneuden ja värit,
saa ihminen arvonannon, myötätunnon ja rakkauden.

From here and there to everywhere

An American tourist went to Cairo to visit the famous Polish rabbi Hafez Ayim. The tourist was surprised to see that the rabbi lived in a simple, book-lined room, in which the only pieces of furniture were a table and a bench.

‘Rabbi, where’s all your furniture?’ asked the tourist.

‘Why, where’s yours?’ retorted Hafez.

‘Mine? But I’m just passing through.’

‘So am I,’ said the rabbi.

- Paulo Coelho -



“Life moves on, whether we act as cowards or heroes. Life has no other discipline to impose, if we would but realize it, than to accept life unquestioningly. Everything we shut our eyes to, everything we run away from, everything we deny, denigrate or despise, serves to defeat us in the end. What seems nasty, painful, evil, can become a source of beauty, joy, and strength, if faced with an open mind. Every moment is a golden one for him who has the vision to recognize it as such.”

- Henry Miller -



You have to know, not fear, that someday you are going to die. Until you know that and embrace that, you are useless.

- Fight Club the movie -



‘Blessed is he who gives his children wings and roots,’ says a proverb.

We need roots. There is a place in the world where we are born, where we learn a language, where we discover how our ancestors overcame their problems. At a given point, we become responsible for that place.

We need wings. They show us the endless horizons of the imagination, they carry us towards our dreams, they lead us to distant places. They are the wings that allow us to know the roots of our fellow human beings and to learn from them.

Blessed is he who has wings and roots, and wretched is he who only has one of the two.

- Paulo Coelho -



Elämän perusyksikkö on toisista huolehtiminen. Ja sellaisessa elämässä on aina rakkautta.

- Paavo Westerberg -



“life is what happens when you are busy making plans”

- John Lennon -



I do believe that a person has a personal legend to fulfill - and independent of any mass media, you know what to do. What is a personal legend? It is the reason why we are alive.

We have dreams, that are not necessarily the dreams that our parents, or society has for us. So, we must get rid of the idea of fulfilling what people expect us to do, and start to do what we expect from our lives. The message in “Veronika decides to die” is that: dare to be different. You are unique, and you have to accept you as you are, instead of trying to repeat other people’s destinies or patterns. Insanity is to behave like someone that you are not. Normality is the capacity to express your feelings. From the moment that you don’t fear to share your heart, you are a free person.

- Paulo Coelho -



Jos me olemme valppaita, mielemme tekee työn puolestamme, ja kertoo kyllä vastauksetkin, kun niiden aika on. Ja jos ei kerro, kysymys oli todennäköisesti väärin muotoiltu?

- Paavo Westerberg -



"Mennessä näkee tuleeko kaivoon vettä"

- Isosisko Huuhtanen -

Onnekkaat koivut

Kävelen ulos ovista. Olen jälleen sairaalassa, nyt ihmettelemässä pientä elämää. Mennessä satoi ja tuuli, nyt aurinko paistaa ja puut tuoksuvat. Takanani kävelee pieni tyttö, joka leveä hymy kasvoillaan sanoo - täti täällä tuoksuu kevät.

Ajamme kotiin maalle. Matkalla olemme hiljaa. Tyttö on väsynyt, posket punaisina hän katsoo ulos ikkunasta. On ollut unohtumaton päivä ja tunnekuohut ovat verottaneet voimia. Kaarramme kotimaisemaan ja tokaisen vierelle, sinulla on maailman täydellisin pikkusisko ja asut näin kauniissa paikassa, olet onnentyttö! Leveä hymy ja sanat.. on joku muukin onnekas, koivut nimittäin, kun aurinko osuu niihin ne hohtavat kultaa. Olen jälleen mykistynyt, hymyilen takaisin ja lasken käden pienelle jalalle.

Laitan iltapalaa, hoidan askareita valmiiksi ja syömme yhdessä. Keittiön pöydällä on puinen patsas. Siinä mies pitelee pientä kääröä ja nainen nojaa mieheen, molempien katsellessa kapaloa. Tuijotamme sitä ja kuulen sen esittävän isiä ja äitiä. Kehun seuralaiseni söpöyttä ja reippautta, loistavat silmät tuijottavat takaisin. Laitan koululaisen tavarat valmiiksi, pienen pään tyynyyn ja ulkoilutan koirat jotta isä pääsee levolle kotiin tullessaan.

Seison pihamaalla ja katson maisemaa. Onnekkaat koivut hohtavat kilpaa kultaa ja mietin iltapäivällä käymääni keskustelua. Keskustelun aiheina olivat kuuntelemisen taito ja näkeminen, "samojen asioiden" muuttuminen elämän virrassa. Huokaan syvään, haistelen ilmaa - se vain on niin pienistä asioista kiinni, se näkeminen. Se mitä aurinko tekee koivuille, tapahtuu mielelle ja silmille kotimaisemassa - tässä ja nyt.

Kerro tai jätä kertomatta

Kerro miltä se tuntuu
katsoa taivasta ja silmiäsi samaan aikaan.
Herätä uuteen aamuun, maata vain hiljaa peiton alla,
kurkistella salaa verhon takaa.

Kerro miltä se tuntuu,
rakastaa, haluta, ahmia, hyväillä.
Olla elämää täynnä ja antaa kaiken kaatua päälle,
seistä suihkussa ja vain kadota veden alle.

Kerro miltä se tuntuu,
olla rohkea huomaamatta huomiselle.
Antaa sattuman ja kohtalon lujittaa uskoa,
toivoa nähdä se, uskallusta tehdä se.

Mutta älä kerro miltä se tuntuu,
kun pitää, täytyy näyttää hyvältä ja toisten irvikuvia katsoa.
Täyttää tyhjät kolot ihmisissä ja heihin takertua.

Älä kerro miltä se tuntuu,
heittää oma onni ja uhrautua, kun se on sitä rakkautta.
Katsoa toiseen, mutta ei itseen.

Älä kerro miltä se tuntuu,
pienen mielen halu hallita ja toisten onnistumisista yhä vain pienemmäksi käpertyä. Pelätä vastuuta elämästä ja jättää ideat ja mahdollisuudet käyttämättä.

Elämä näyttää kauneimman puolensa

Kaunis alkukesän iltapäivä on käsillä. Olet ajanut halki kauniin maiseman, rauhaan peltojen keskelle. Olet kävellyt peltoa pitkin yhdessä hevosen kanssa. Päätät kaartaa alamäkeen, näet sinisen järven aukeavan puiden takaa, pelto tuoksuu ja hevonen allasi kyselee minne seuraavaksi.

Kerrot sille äänettömästi, mennään alas saakka ja sieltä otamme pehmeällä pohjalla ilon irti ylös mäen päälle. Käsky otettu vastaan ja kaartaessa takaisin polulle vapaus, elä, mene, elä, mene, nauti! Päästä irti kaikesta, anna kaikkesi ja nauti hetkestä. Hevonen nauttii ja liikkuu elääkseen. Tunnet sen ja tiedät milloin se haluaa mennä jos vain annat. Nyt annan ja seuraan kyydissä kirmausta - kaunista jakaa matka ylös. Ajatukset lentävät. Liike on parasta huumetta. Liikkuminen yhdessä ja luonnossa on vielä parempaa.

Ihanat vuodenajat tarjoilevat herkkuja. Talvella lumessa tarpominen, hiihtoretket ja moottorikelkkailu meren jäällä. Räkä nenästä valuen, posket punaisena kihelmöiden. Kesällä yksinäiset lenkit, revittely ja tasapainottelu musiikin tahtiin rämeiköissä, uinti, sauna ja yhdessä maiseman ihastelu. Iholta nouseva höyry ja toisen olkapään hikipisarat. Keväällä pyöräily ja avautuvat luontopolut. Syksyn värit ja ratsastus. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Hevosen hien haju palauttaa takaisin satulaan.

Suuri sydän allasi, luottaen sinuun ja voimaan jatkat matkaasi metsätietä pitkin. Olet keskellä suurta ja rauhallista aluetta. Lähistöllä ei ole ketään, ei asutusta, ei ihmisiä. Puut hymyilevät uutta vihreää ja valo leikkii niiden kanssa.

Mihin sukelsin? En välitä vieraasta paikasta, en halua nousta pintaan ja jos tämä on uneni en halua herätä koskaan. Ja jos olen hereillä, olkoon tämä pysyvä valvetila. Olen täynnä rakkautta. Kuten eräs innoittajani sanoo, elämä näyttää kauneimman puolensa ja sinä katsot sitä.