Täytän sinut ilolla, iloon. Nautin tulesta, sielusi palosta, kaikesta mihin kykenet, ihmisenä, miehenä, naisena, lapsena - touhoapinana. Nähdä toinen ihminen syttyneenä, intohimoisena, haluavana, liikkeessä, elämän täydessä vedossa - onko jotakin parempaa?
Olet heijastukseni, olen heijastuksesi. Kaikessa mitä teemme - näymme muuallakin, kuin lähteen pinnalla. Olen onnistunut valitsemaan rinnalleni eläimen, harrastuksen, intohimon, joka paljastaa tunteeni - herkimmätkin pelkoni, kitkat. Peili on eläin, jossa näen hetken itseäni - saan käsiini kiitoksen, haasteen tai haavan. Tuomioni on varma ja totuus ei pakene, edes selkäni taakse.
Keskityn, venyn, ohjaan, olen lempeä, anteeksiantavainen ja rauhallinen - lopputuloksena voi olla tanssien etenevä harjoitus, kahlaus, elämä ja työ.
Huokaan. Seuraan lokkien mellastusta veden pinnalla ja parven riehuntaa puokaman kaislikossa. Huomaan kaipaavani lämpimien vesien äärelle, tunnen sen, maut.
Vahva suolanmaku suussa, kuuma hietikko ja sirittävät sirkat. Otan laukustani raikkaan, juuri sopivan pehmeän nektariinin. Haukkaan siitä palan, kirpeä ja raikas hedelmäliha valtaa huulet ja suun. Päähän nousee kananlihan tunne, hyvänolon tunne mausta. Kaunista maisemaa on helppo heijastaa - vain antamalla ihon leikkiä auringolla, hiuksien tuulella ja paljaiden jalkojen hiekalla.
Tessa and Wulfcan - home, eyes and heart..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti