tiistai 23. toukokuuta 2017

Totuuksien pyykkinarut

Ihmisten pienet suuret todellisuudet,
uskomukset, tottumukset ja tavat aitoina.
Vaikka silmät ja korvat apuna ja sydän täynnä tunteita,
olemme täynnä näitä raja-aitoja.

Elämän virta näkymättömänä tuulenamme.
Kuin toisinaan se seinään puhaltaisi,
emme sitä läpi millään päästäisi.
Egomme vaatii olemuksen,
rajat ja tottumukset.

On kuin emme osaisi perhoseksi toukasta kuoriutua.
On kuin emme koko kuvaa ikinä tavoittelisi,
kirvoittelua ja soutua kaihtaisimme.

Me emme tiedä mitä teemme, he eivät tiedä mitä tekevät.
Siksi, kaiho ajatus herää mielessä,
kaataa aitoja, rikkoa rajoja ja siipiä kokeilla,
kutsua sitä elämäksi. Totuuksien pyykkinaruksi.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti